MMM-blogi

Ensimmäinen Mitä Missä Milloin – kansalaisen vuosikirja julkaistiin vuonna 1950. Kirjan päätoimittaja Erkki Salonen kertoo esipuheessaan:

“Tämänlaatuisia teoksia on jo kauan ilmestynyt vuosikirjoina Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä. Suomalainen laitos seuraa rakenteeltaan ja toimitustekniikaltaan näitä korkeatasoisia ulkomaisia esikuvia, mutta kirjan sisältö on tietenkin kokonaan toimitettu suomalaista lukijakuntaa silmällä pitäen. Tästä lähtien teos ilmestyy joka vuosi kokonaan uusittuna, aina valppaasti aikaansa seuraavana ja pirteästi kuvitettuna.”

Tietoa “valveutuneelle kansalaiselle”…

MMM-kirjan konsepti on siis peräisin Euroopasta. Pohjoismaissa sitä alettiin julkaista ensin Tanskassa vuonna 1933 (Hvem Hvad Hvor) ja sitten Norjassa 1936 (Hvem Hva Hvor). Marraskuussa 1943 tanskalaisen vuosikirjan päätoimittaja Bo Bramsen pakeni natsimiehitystä Ruotsiin vieden mukanaan myös kirjan idean. Albert Bonnier Jr. innostui ajatuksesta, ja ruotsinkielinen När Var Hur julkaistiinkin jo vuonna 1944.

Pohjoismaisten esikuviensa näköinen Mitä Missä Milloin 1951 ilmestyi joulumarkkinoille 1950. Ensimmäisen kirjan kannen värin tuli olla sinivalkoinen ja koko viisivuotisvärikierron värisävyt sommiteltiin sateenkaaren väreissä.

Vuosikirjan tarkoituksena oli “antaa keskitetyssä ja helppotajuisessa muodossa vastaukset yleisiin kysymyksiin, joita arkipäivä asettaa valveutuneelle kansalaiselle”.

…hauskasti ja havainnollisesti!

Ihmisille haluttiin siis tuoda tietoa ymmärrettävässä muodossa ilman liiallista korkeakulttuurin leimaa. MMM:n teossa pyrittiin yhdistämään tietosanakirjan luotettavuus ja yleisölehden kansanomaisuus, ja menestyäkseen sen tuli olla mielenkiintoinen, luotettava ja hauska. Ensimmäisessä kirjassa käsiteltiin muun muassa kansantajuisesti Suomen taloudellista kehitystä sodan jälkeen, mutta oli mukana myös kevyempiäkin aiheita, kuten afroamerikkalainen tanssimusiikki, sarjakuvien merkkikieli ja taidetanssi Suomessa.

Erityisesti huomion kiinnittää havainnollinen ja hauska piirroskuvitus, minkä osittain selittää se, että alkuvaiheessa kaikkien MMM-toimittajien piti osata myös piirtää. Toinen kirja, MMM 1952, pääsikin Suomen 25 kauneimman kirjan joukkoon.

Kirjan rakenne oli myös omaksuttu ulkomaisilta esikuvilta: käsiteltävä aika ei ole kalenterivuosi vaan ajanjakso syyskuusta seuraavan vuoden elokuun loppuun. Vuosikirjan perusidea on pysynyt ennallaan kautta vuosikymmenten: selkärankana on vuoden käsittävä uutiskatsaus, jonka lisäksi katsauksensa saavat muun muassa talous, sää, kulttuuri ja urheilu. Näiden lisäksi kirjassa on erilaisia asiantuntija-artikkeleita päivänpolttavista tai muuten ajankohtaisista aiheista.

MMM uudistuu ja saa rinnalleen MMM Juniorin

MMM ilmestyi 40. kerran marraskuussa 1989 ja juhlavuoden kunniaksi päätettiin toteuttaa teossarjan uskollisten lukijoiden toive ja laatia MMM-vuosikerrat kattava hakemisto. Se ilmestyi vuonna 1990, ja siinä on paitsi vuosikirjojen 1951–90 hakemisto myös vuosien 1950–89 uutiskatsaukset. Hakemistoon yhdistettiin eri vuosikirjoissa julkaistut hakemistot, mutta hakusanastoa täydennettiin ja muokattiin runsaasti.

Syksyllä 1999 MMM täytti 50 vuotta ja MMM 2000 -teoksessa kirjasarja koki suuren muutoksen: sen kokoa, ulkoasua ja taittoa muutettiin. Kirjan korkeus pysyi samana mutta leveys muuttui neliömäisemmäksi. Näin kirjan kuvat pääsivät näyttävästi esille ja taitosta tuli raikkaampi. Emokirjan ohella julkaistiin suurikokoinen Puoli vuosisataa – Mitä Missä Milloin -juhlakirja. Siinä kerrotaan menneiden vuosikymmenien tapahtumista ja ilmiöistä, ja se sisältää muistoja ja mietteitä erityisesti suomalalaisesta elämänmenosta.

Lapset saivat oman vuosikirjansa, kun lokakuussa 2006 ilmestyi ensimmäinen MMM Junior, joka on tarkoitettu 7–13-vuotiaille koululaisille. Siinäkin keskitytään vuoden aikana esiin nousseihin aiheisiin mutta nuorempien lukijoiden näkökulmasta.

MMM ja maailma on käsissäsi

MMM on ollut vuosikausia Suomen myydympiä tietokirjoja, ja syksyllä 2007 se löi rikki viiden miljoonan painetun kirjan rajan.

Ensimmäisessä kirjassa todetaan osuvasti: “Suurimman käyttöarvon saa lukija kustakin vuosikerrasta, jos hän heti tuoreeltaan lehteilee teoksen sivu sivulta lävitse ja siten muodostaa itselleen yleiskäsityksen niistä monipuolisista asiatiedoista, joilla kirja voi häntä tarvittaessa palvella. Täysi hyöty tästä nyt alkavasta vuosikirjasarjasta koituu tietenkin vain sen hyväksi, jonka käytettävissä ovat kaikki vuosikerrat.”